Lotta-tykki on Savonlinnan Sotilaspoikamuistomerkki

27.2.2019

Sotilaspoikien sodanaokaista toimintaa kunnioitetaan omalla muistomerkillä

Sotilaspoikamuistomerkiksi paljastettiin elokuun 22. päivänä 2003 Kasinonsaaren Markinmäellä tykki, malliltaan 40 ItK 39, samalle paikalle, jossa sodan aikana sijaitsi 8. Kev. It-jaoksen kahden tykin tykkiasema. Sen miehitykseen kuului 16 savonlinnalaista sotilaspoikaa. Muistomerkin paljastustilaisuudessa juhlapuheen pitänyt lisensiaatti Jukka Torvelainen kertoo, kuinka Suomessa ja Savonlinnassa tuolloin päädyttiin sotilaspoikien osallistumiseen it-tehtäviin.

Ylipäällikkö marsalkka Mannerheim lähetti 16.4.1944 Kotijoukkojen komentajalle kenraali Malmbergille kirjeen, joka alkoi näin: ”Olen jo 18.2.1944 ilmavoimien komentajan aloitteen johdosta päättänyt, että nykytilanteessa on it-tehtäviin käytettävä myös lukioluokkien poikaoppilaita, joita Suojeluskuntien poikaosastojen kautta ja niiden jäseninä otetaan vapaaehtoisina tähän palvelukseen.”

Helmikuun 28. päivänä 1941 oli muutettu Suojeluskunta-asetusta. Muutos mahdollisti poikien käytön tietyin rajoituksin maapuolustustehtävissä. Poikaosastojen nimeksi vahvisti kenraali Malmberg 17. syyskuuta samana vuonna ”Sotilaspojat.” Jäsenmäärä kasvoikin nopeasti maan suurimmaksi nuorisojärjestöksi ylittäen vuoden 1943 aikana 70.000 pojan määrän.

Sotilaspojat tekivät merkittävimmän työnsä keräystoiminnan parissa. Aikana, jolloin kaikista raaka-aineista oli puutetta, tämä toiminta merkitsi varsin mittavaa panosta maan elinkeinoelämälle. Keräysten määräksi arvioitiin vuonna 1943 yhdessä Pikkulottien kanssa n. 356 miljoonaa markkaa. Toinen merkittävä aktiviteetti oli pilketalkoot. Autojen polttoaineena ollut hiilimonoksidi eli häkä saatiin polttamalla puupilkkeitä auton kopin takana olevassa häkäpöntössä. Sotilaspojat valmistivat 800.000 säkillistä pilkkeitä vuoden 1944 aikana. Sotilaspoikien sotilaallinen toiminta jätti kuitenkin näkyvyydellään varjoon tuon mittavan talkoo- ja keräystoiminnan.

Sodan muuttuessa asemasodaksi määritettiin Kotijoukkojen esikunnan toimesta 15 – 17 vuotiaille Sotilaspojille kotialueen sotilaalliset tehtävät. Näitä olivat esikuntien ja laitosten lähettitehtävät, kotimajoitukseen tukeutuvat vartiointitehtävät sekä ilmasuojelutehtävät. Viimemainittuja tehtäviä hoitamaan perustettiin useita satoja Is-komppanioita ympäri maan. Ne tarjosivatkin pojille varsin miehekästä ja jännittävää toimintaa, sillä tehtäviin kuului yöpartioina toimien pimennysmääräysten noudattamisen valvonta, pommitusten tuhokohteiden vartiointi ja maaseudulla kulon- sekä desantintorjuntatehtävät.

Ilmatorjunta koki sodan pitkittyessä samanlaista miespulaa kuin kenttätykistö sodan alkaessa. Vuoden 1944 alussa oli jo n. 1.500 It-miehen vajaus. Lopulta päädyttiin siis Suojeluskunta-asetuksen muutokseen, jonka sanamuoto mahdollisti poikien sijoittamisen It-joukkoihin. Kouluhallitus lakkautti lukio-opetuksen ja kehoitti lukioluokkien poikia hakeutumaan Sotilaspojiksi ja sitä kautta It-koulutukseen. Malmberg, joka piti kiinni tasaveroisuusperiaatteesta Sotilaspoikatoiminnassa, lisäsi kouluhallituksen ja Pääesikunnan kirjeeseen lauseen ”Muutkin kuin lukioluokkien pojat voivat ilmoittautua It-koulutukseen”. Näin kesäkuun alussa 1944 oli saatu It-joukkoihin n. 1.700 Sotilaspoikaa.

Savonlinnassa 8. Kev. It-jaokseen ilmoittautui 16 Sotilaspoikaa Mikkelissä suoritetun koulutuksen päätyttyä. Heidät majoitettiin huvila Suruttomaan ja majoituksen vanhimmaksi määrättiin kersantti Mykkänen. Hälytyksen tullessa pojat kiipesivät portaita kalliolle ja laittoivat tykit ampumavalmiiksi. Savonlinnan viimeinen ”sotatoimi” tapahtuikin Sotilaspojan toimesta 4.9.1944 iltayöllä annetun ilmahälytyksen muodossa. Sireenien ulvonta ja siihen liittyvä kaupungin pimentäminen pelästytti aselepoa Seurahuoneelle juhlimaan kokoontuneet kaupunkilaiset.

Jatkosota päättyi, mutta poikien osalta sota jatkui. 22.9.1944 8. Kev. It-jaos määrättiin marssivalmiiksi. Seuraavana päivänä yksikön sotapäiväkirja löytää jaoksen asemista 600 m etelään Hiltulan rautatieasemalta. 30.9. sotilaspojat komennettiin 3. Er. It Pstoon Pieksämäelle. Komennuksen päällikkönä edelleen kersantti Mykkänen. Seuraavana päivänä pojat kuitenkin kotiutettiin, samoin kuin jaoksen ennen vuotta 1906 syntyneet aliupseerit ja miehistö.